Usein sisäilmaongelman syntyyn vaikuttaa rakenteisiin syntynyt kosteusvaurio.

Vaurio havaitaan usein vasta useiden vuosien jälkeen, jolloin vaurio on levinnyt jo laajalle ja jonka korjaaminen tulee kalliiksi. Mitä aikaisemmin ongelma havaitaan ja korjataan, sitä halvemmaksi se tulee niin terveydelle kuin lompakollekkin.

Sisäilmaongelmiin johtavia seikkoja on paljon. Listasimme niistä kriittisimmät ja yleisimmät alle. Mikäli epäilet sisäilmasi laatua, selvitä ainakin nämä seikat:

valesokkeli

Valesokkeli on yksi riskialttiimmista rakenneratkaisuista kautta aikain mitä tulee kosteusvaurioihin. Valesokkelissa rakennuksen puurunko on lähellä maanpintaa, joka on verhoiltu näyttämään betoniperustuksilta. Lähellä maanpintaa olevan valesokkelin puurunko on alttiina kosteudennousulle  ja tämän seurauksena kosteusvauriolle. Valesokkeli on yleinen rakenneratkaisu 1960-1990 -luvulla rakennetuissa taloissa.

tasakatto

Tasakatot ovat yleinen 1970-1980 -lukujen taloissa. Tasakatot rakennettiin 1970-luvulla rättihuovasta, joka oli materiaalina laaduton ja aikaa kestämätön. Myös tasakattojen riittämättömän kaadon seurauksena sadevesi jää “makaamaan” katolle, joka altistaa ajan saatossa rakennuksen kattovuodoille. Tasakatoille tyypillistä on usein myös lämmöneristeen ja vesikatteen välinen puutteellinen tuuletus. 

Märkätilat

Märkätiloihin kohdistuu jatkuvasti kosteusrasitusta. Märkätiloissa käytettävien materiaalien, kuten paneeleiden, laattojen ja muovimattojen kuluminen, sekä huolimattomasti tehdyn vedeneristyksen seurauksena on mahdollista, että kosteus pääsee leviämään märkätiloja ympäröiviin rakenteisiin. Märkätilojen lattiasaumoja, kaivon liitoksia ja läpivientejä tulisi tarkkailla säännöllisesti mahdollisten vaurioiden ja halkeamien varalta. Märkätilojen ilmanvaihtoon tulisi myös panostaa, että kosteus ei pääse rasittamaan rakenteita liiaksi.

Puutteellinen ilmanvaihto

Puutteellisella ilmanvaihdolla on suuri merkitys sisäilmaongelmien syntymisessä. Ilmanvaihdon tarkoituksena on tuoda ulkoilmasta puhdasta ilmaa ulkoa sisälle sekä poistaa kosteutta ja ilman epäpuhtauksia sisäilmasta. Mikäli on ilmanvaihto on puutteellinen, voi sisäilman ilmankosteus nousta korkeaksi ja alkaa vaurioittamaan talon rakenteita. myös ilman epäpuhtauksien pitoisuus nousee sisäilmassa altistaen rakennuksessa olijat terveysongelmille, jos ilmanvaihdon tehokkuuteen ei kiinnitetä huomiota.

Koneellisten ilmanvaihtokoneiden äänenvaimentimissa käytetään mineraalikuituja sisältäviä äänieristeitä. Mineraalikuitujen suuri pitoisuus sisäilmassa aiheuttaa limakalvojen ja silmien ärsytystä sekä voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita.

muovimatot

Muovi- ja laminaattilattiat alkavat haihduttamaan sisäilmaan haitallisia yhdisteitä, esimerkiksi VOC-kaasuja, reagoidessaan yhdessä kosteuden kanssa. Mikäli Muovi- tai laminaattilattian ja alapohjan väliin on jäänyt vähänkin kosteutta, alkaa lattiamateriaalin liima- ja sidosaineet hajoamaan kemiallisesti kosteuden kanssa. Kemiallisen hajoamisen käynnistyttyä hajoaminen jatkuu, vaikka ongelmakohta kuivaisikin myöhemmin. Muovi- ja laminaattilattioiden kosteusvauriosta indikoivat yleensä koholla olevat lattiasaumat.

puutteellinen salaojitus

Salaojien tarkoitus on turvata rakennuksen perustukset sadevesien aiheuttamalta kastumiselta. Mikäli salaojitus on puutteellinen, pääsevät sateiden valumavedet kosketuksiin perustusten kanssa, joka mahdollistaa kosteuden nousemisen perustuksiin ja sieltä rakenteisiin. Perustusten kosteusvaurion riskiä nostaa myös maanpinnan kaato rakennuksen perustuksia päin.

Lämmöneristeet

Lämmöneristeet tulisi aina asentaa kuivana. Mikäli rakennusvaiheessa eristeet on asennettu märkänä tai eristeiden ja rakenteiden välisestä riittävästä tuuletuksesta ei ole huolehdittu, on kosteusvaurio todennäköinen. Myös höyrysulun huolimaton asentaminen nostaa kosteusvaurion riskiä.

Uudet talot

Pahimmillaan nykypäivänä rakennettu talo on jo valmistuessaan kosteusvaurioinen. Nykypäivän energiastandardien mukaisen tiivisrakentamisen seurauksena rakenteet eivät enää tuuletu kunnolla, sillä ne rakennetaan liian tiiviiksi pyrittäessä mahdollisimman hyvään energiatehokkuuteen. Myös tulosohjatun rakentamisen aikapaineet johtavat siihen, että rakenteet eivät ehdi kuivaa tarpeeksi ennen rakennuksen päällystämistä. Aikapaineet alentavat myös työn laatua ja johtavat rakennusvirheisiin.

Lopuksi

Kosteusvauriot ovat usein piileviä ja vaativat sisäilmatutkimuksia asian selvittämiseksi. Ilmasta otettujen sisäilmanäytteiden avulla saadaan selville onko sisäilmassa ihmiselle haitallisia epäpuhtauksia, jotka usein kielivät rakenteissa olevista vaurioista. Sisäilmatutkimus kannattaa teettää, mikäli rakennuksessa on sisäilmaongelmille tyypillisiä riskirakenteita tai epäilys sisäilman laadusta on herännyt esimerkiksi oireilujen seurauksena.