Suuressa osassa suomalaisista rakennuksista on kosteusvaurio ja arviolta 800 000 suomalaista kärsii myrkyllisen sisäilman aiheuttamista terveysoireista päivittäin. Covid-19 -viruksen ja myrkyllisen sisäilman välinen yhteisvaikutus on erittäin huolestuttava, sillä molemmat vaikuttavat ihmisen hengityselimistöön sekä heikentävät ihmisen vastutuskykyä ja yleiskuntoa. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi sisäilman puhtauteen on kiinnitettävä huomiota välittömästi sen vaatimalla vakavuudella katastrofin ehkäisemiseksi.

Hengitysvaikeudet ja hengenahdistus, kuiva yskä, kuumeilu ja väsymys kuuluvat niin Covid-19 -viruksen kuin myrkyllisen sisäilman tyypillisiin oireisiin. Molemmat vaurioittavat merkittävästi hengityselimistön toimintakykyä sekä romahduttavat pahimmillaan elimistön toiminnan. Covid-19 -viruksen ja myrkyllisen sisäilman oireiden yhteisvaikutus voi johtaa peruuttamattomiin seurauksiin, jos asiaan ei puututa.

Surullisen usein otsikoissa kerrotaan sairaaloiden ja vanhainkotien rakennusten sisäilmaongelmista ja kosteusvaurioista. Kyseisissä laitoksissa on paljon riskiryhmäläisiä, jotka ovat erityisen alttiita niin Covid-19 -virukselle kuin myrkylliselle sisäilmallekkin. Vallitsevan tilanteen vuoksi sairaaloiden ja vanhainkotien sisäilma tulisi tutkia ja korjata viipymättä; mikäli esimerkiksi kosteusvaurioisessa vanhainkodissa asuva myrkyllisestä sisäilmasta oireileva ikäihminen sairastuu koronavirukseen, voivat seuraukset olla tuhoisat. 

Ihmiset viettävät nyt paljon aikaa kotona sisätiloissa, joten sisäilman laadun merkitys on korostunut entisestään. Mikäli epäilet kodin, työpaikan tai koulun sisäilman laatua, toimi näin:

1. Vältä oleskelua rakennuksessa, jos epäilet sen sisäilman laatua.

Paras keino suojautua myrkyllisen sisäilman aiheuttamilta terveyshaitoilta on välttää oleilua epäilyksen kohteena olevassa rakennuksessa. Mikäli rakennuksen sisäilma aiheuttaa jo oireilua, älä vietä aikaa rakennuksessa lainkaan.

2. Ota yhteys sisäilmatutkijaan.

Sisäilmaongelmat ovat korjattavissa. Osaavan sisäilmatutkijan avustuksella mahdollinen ongelma voidaan todeta, ja sen jälkeen korjata. Mikäli tutkittavan rakennuksen sisäilma aiheuttaa jo oireita, pyri löytämään väliaikainen asuinpaikka tutkimusten ajaksi lisäaltistumisen välttämiseksi.

3. Vaadi sisäilmatutkimusta työpaikallesi, vanhainkotiin tai sairaalaan.

Sisäilmaongelmiin suhtaudutaan työpaikoilla usein välinpitämättömästi ja vähättelevästi korjauskustannusten pelossa. Terveydelle ei kuitenkaan voi laskea hintaa. Mikäli epäilet työpaikan sisäilman laatua, vaadi työnantajaa selvittämään asia. Mikäli Läheisesi asuu vanhainkodissa tai on sairaalahoidossa, Vaadi sisäilmatutkimusta rakennuksen omistajalta. Mikäli asia ei etene vaatimuksestasi huolimatta, ota yhteys rakennusterveysviranomaiseen.

Täytyy myös muistaa, että vaikka sisäilmaongelmaisia rakennuksia on Suomessa paljon, myös terveitä rakennuksia löytyy. Sisäilmatutkimusta suositellaan tehtäväksi kuitenkin myös terveisiin taloihin säännöllisin väliajoin; myrkyllinen sisäilma ei todennäköisesti ehdi aiheuttaa pysyvää terveyshaittaa, mikäli ongelma havaitaan ja korjataan ajoissa. Varhaisessa vaiheessa havaitun sisäilmaongelman korjaaminen on myös huomattavasti edullisempaa.

Sisäilmatutkimuksia tekeviä yrityksiä on Suomessa paljon. Sisäilmatutkimusprosessi kokonaisuudessaan mahdollisen ongelman havaitsemisesta korjausten valmistumiseen asti vie usein aikaa, joten alueella toimivaan sisäilma-asiantuntijaan kannattaa ottaa yhteyttä viipymättä, mikäli epäilet sisäilman laatua.